Hautaosasto 2

                                                                       Kuva 1

Kuva 1: Kirkon takana oleva hautaosasto, jonne on haudattu suuri joukko Janakkalan kunnan suuria vaikuttajia.

Kuva 2

Kuva 2: Hautaosasto 2 toiselta puolelta. Osastolla on paljon suuria hautakiviä, joista lähempiä kuvia alla, mutta kesäkukat eivät ole yhtenäisiä. Osasto on hyvin vihreä; paljon kanadantuijia, puistolehmuksia, muutamia metsävaahteroita ja tuhkapensasaita. Myös hautakivien vieressä on käytetty tuijia.

                                            Kuva 3

Kuva 3: Itse hoidettu hauta. Pilarituija istutettu kiven taakse ja muutama kuunlilja kiven eteen. Valitettavasti kuunliljojen väliin on yritetty tunkea kasvi, mikä tekee vaikutelmasta ahtaan ja sotkuisen. Muutoin itse hoidettuna varmasti helppo hoitoinen. Pilarituija voisi olla pienempi ja enemmän muotoon leikattu, koska kivi ei ole suuri.

Tunnetut Janakkalan vaikuttajat, jotka lepäävät tässä hautaosastossa

 Kuva 4

Kuva 4: Hugo Standertskjöld, 1844-1931

- erillinen hauta

 - Aulangon puiston perustaja

- omisti Venäjällä Tulan kaupungissa asetehtaan Vanantaka oli saman suvun hallussa noin 200 vuotta.

 Kuva 5

Kuva 5: Koko kuva  Hugo Standertskjöld:n haudasta. 

Kuva 6

Kuva 6:Vanantaan kartano

2-6-186 Justander suku peräisin Turusta, yliopiston professori

Vänrikki Henrik Justander, 1733-1809

- aateloitiin 1772 nimellä Henrik Johan Standertskjöld

- yleni laivaston majuriksi

- muodosti 1797 Vanantaan sääntöperintötilan,

- omisti Vanantakaa 1794-1809

- isä Lempäälän apulaispappi Simon Justander

Jatkossa kaikkien omistajien etunimi oli Henrik (yhteensä 6 kpl). Henrik Gustaf, fil.maisteri ja kapteeni, 1907-1984 oli viimeinen miespuolinen Standertskjöld -niminen omistaja.

Kuva 7

Kuva 7: Monikkalan kartano (af Enehjelm)

2-7-234 Hautausmaalla on useampia erillisiä hautoja; Gyllenbergit, Hisingerit, af Enehjelmit (ensimmäinen af Enehjelm Monikkalassa, 1898-1918)

Kirkon alttaritaulun Maria Magdalenan mallina oli Fredrika Vilhelmina Hisinger s. Gyllenberg.

Helen af Enehjelm s. Möller, 1909-1991

- kirjailija, syntyi Kaliforniassa

- kirjoittanut mm. “Aurinkoista arkea” -kirjan, joka kertoo sotien ajan Monikkalasta ja Janakkalasta

- hankki venäjänkielistä kirjallisuutta kartanossa työskenneille sotavangeille.

Kuva 8

Kuva 8:

Hakoisten kartano

Everstiluutnantti E. A. Leijonhufvud, 1753-1807

- osti kartanon 1792

- vanhin hautausmaalta löytyvä Leijonhufvud on ed. puoliso Helena Elisabeth, 1763-1838

Kuva 9

Kuva 9: Hakoisten kartano

2-5-150 Haudattuja sukuja mm Leijonhufvud, Boije, Baer, Westerstråhle, Blåfield, von Knorring, Bremer, von Kraemer

Gustaf Reinhold Boije, 1784-1852

- ensimmäinen Boije-sukuun kuuluva omistaja, isäntänä vuodesta 1812-1852

- puoliso Hedvig Eleonora s. Leijonhufvud, 1793-1878

Hans Gustaf Boije, 1828-1903

 - isäntänä 1852-1903

- kamariherra, varatuomari 1852

- valtiopäivämies, edusti aatelistoa 1862-1894

- Janakkalan kunnallislautakunnan esimies 1867-1872

- kirkkoväärtinä 1854-1873

- lahjoitti Hamppulan kansakoulun tontin

- aloitti kartanossa sitä ennen maassamme melkein tuntemattoman järkiperäisen maanviljelyksen ja metsänhoidon

- perusti ensimmäisen meijerikoulun Hakoisiin 1869-1901

- perusti Viralaan hiiva- ja spriitehtaan

Rolf Gustaf Kasimir Boije, 1863-1930

- filosofian ja lakitieteen kandidaatti

- isäntänä 1903-1930

Oli Boije-suvun aikana Janakkalan suurin maanomistaja.

Kuva 10

Kuva 10: Sauvalan kartano

2-6-175 Kartano ollut Danielsson -suvun hallussa vuodesta 1864 alkaen.

Väinö Danielsson, 1873-1924 - omisti kartanon 1892-1923

- oli innokas Ayshire-karjan jalostaja

- puoliso Maria s. Penttilä kuoli tapaturmaisesti 1913.

Kuva 11

Kuva 11: Hiiden kartano

2-7-231 Georg Uschakoff, 1840-1910

- kauppias

- omisti Hiiden kartanon 1875-1910 Tähän hautaan on haudattu mm.

- v. 1891 pojat Aleksander ja Teodor, nuoremman pojista jouduttua Hiidenjoen heikoille jäille lähti vanhempi veli Aleksander häntä pelastamaan, molemmat hukkuivat

- Hiiden uusklassistyylinen päärakennus paloi, herrasväen ollessa rekiretkellä Hamppulan koululla, tyttären tytär Saga Fogelholm kuoli tulipalossa v. 1898.

Kuva 12

Kuva 12: Paturi

2-7-233 Kustaa Paturi, 1812-1868

- oli Janakkalan ja koko Etelä-Hämeen talonpoikien eturivin mies

- itseopiskellut, hyvä kirjallinen esitystaito - julkastu mm. huvilauluja Hämeestä

- kirjoitti "Hämäläiseen" ja "Uuteen Suomettareen"

- tuttavapiiriin kului mm. Jaakko Juteini

- esiintyi puhujana Helsingissa Kaivopuistossa Lönnrotin juhlassa

- omisti ensimmäisen rauta-auran, (kts. Kustaa Jussila)

- järjesti ensimmäiset kyntökilpailut Janakkalassa

- oli perustamassa Suomen Yhdyspankkia

- kuoli nälkävuosien aikaan kulkeneilta nälkäisiltä saamaansa lavantautiin

Altti Paturi, 1896-1982

- sisaruksista kuusi kuoli jo lapsena, lapsikuolleisuus oli korkea vielä 1800-luvulla

- osalistui keskeisenä henkilönä yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin rientoihin

- vaikutti sokeritehtaan ja viljavaraston sijoittamiseen Turenkiin

- Turengin VPK:n päällikkö 1916-1956

- kynämies

- Turengin talojen historiikki, pienoisnäytelmiä, sanomalehtiartikkeleita

- Turengin Metsästysseuran kantava jäsen.

Kuva 13

Kuva 13: Konttilan kartano

2-5-154 Kustaa Willehard Lundell, 1864-1955

- syntyi Hausjärvellä Karhin Suontaustan talossa

- osti Taappolan tilan 1889 Pietarissa kultaseppänä toimineelta sedältään Anders Viktor Lundellilta

- myi Taappolan ja osti Konttilan kartanon Rolf Boijelta 1910

- Konttilan isäntänä 1910-1944

- toimi Janakkalan Säästöpankin johtajana 1919-1945, 80-vuotiaaksi

- toimi monissa yhteiskunnallisissa tehtävissä

- itseopiskellut

- lahjoitti seurakunnalle vuonna 1935 kaksi messukasukkaa kadenkymmenen vuoden aikana kuolleiden neljän lapsensa muistoksi

Kuva 14

Kuva 14: Mylly

2-2-42 Kustaa Mylly, 1868-1955

- Ali-Koveron isäntä 1923-1932

- emäntä Alina Mylly, 1874-1859, Saaren torpan tytär

Kustaa Myllyn vanhemmat: August Mylly ent. Hamppula, s.1844,

1. vaimo Kustaava Yli-Kovero, 1838-1881, Viralan Myllyn torpasta,

2. vaimo Mathilda Ali-Kovero, 1858-1916

Suvun historia alkaa Hamppulan piiritalosta 1750. Helena Hamppula avioitui Kernaalan Mattilan pojan kanssa, josta tuli Kernaalan Nikkilän lampuoti. Heidän jälkeläisiään on Janakkalassa, ympäri Suomea ja lkomaillakin runsaasti, joukossa tunnettuja henkilöitä. Myllyt eivät olleet mylläreitä, vaan torppa sijaitsi Viralan Myllyllä. Melko valistunutta ja hyvin toimeen tulevaa väkeä, ”torpassa ei nähty nälkää”.

Kuva 15

Kuva 15: Talousneuvos Kustaa Ylöstalo. Kuvasin haudan työhöni mielenkiintoisen hautakiven vuoksi. Mielestäni on mielenkiintoista, että enkeli on selkeästi kuvattu naispuoliseksi ja miksi enkelillä on ikäänkuin pettynyt tai kivulias asento? Hänen vaimonsa kuului Paturin sukuun.

Kuva 16

Kuva 16: Daniel Johannes Wadén

2-1-1 Daniel Wadén,

1850-1930 – hovineuvos

 - suurliikemies, lahjoittaja ja metsästäjä

- fil.maisteri ja insinööri

- osti Vähä-Hiiden tilan 1884 - 1910 myi maat, piti itse päärakennuksen ja puiston - Tapiolaksi nimittämänsä päärakennus oli upea ja loistavasti kalustettu

- rakennutti tilalleen metsästyskoirille Koiralan ja Hiidenjoen rannalle Lintutalon

- toi fasaanit Janakkalaan

- toimi sähkö- ja puhelinalalla “käytännöllisenä liikemiehenä”

- Helsingin Puhelinyhdistyksen toimitusjohtaja 1883-1901

- Etelä-Suomen puhelinyhtiön johdossa 1892-1918.

Yhteenveto: Alueella on kauniita suuria hautakiviä. Osittain maa on nostanut kivet paikaltaan ja osa haudoista oli aseteltu liian lähekkäin, mikä vaikeutti niiden löytämistä. Kuitenkin vanhoissa haudoissa on aivan oma hohtonsa.  Hautojen välissä on paljon puustoa. Mielestäni osa kanadantuijista, jotka ovat hautakivien läheisyydessä voisi olla matalampia tai muotoon leikattuja.

Kuva 5: Hugo Standertskjöld:n hauta on hyvä esimerkki ylikasvaneista pilarituijista. Muutoin hauta on rajattu kauniisti aidalla ja kirkon istuttamat begoniat koristavat kahta hautaa alueella.

Kuva 6: Vanantaan kartanon sukuhaudalla pilarituijat ovat hyvässä suhteessa isoon hautakiveen nähden. Tuija, joka on ison hautakiven etupuolella vasemmalla kuvassa, on mukavasti muotoon leikattu. Oikealle jäävä tuija sitten taas on mielestäni liian korkea.  Nurmi ja santainen kävelyväylä luovat selvät rajat haudoille. Punaiset begoniat luovat mukavasti punaista, mutta isolle hauta-alueelle niitä voisi olla enemmän.

Kuva 7: af Enehjelm:n hauta on tasapainoinen, mutta mielestäni vihreää kasvillisuutta voisi lisätä molemmin puolin kiveä. Alue on suuri, joka on melko tyhjä.

Kuva 8: Everstiluutnantti E. A. Leijonhufvud:n hauta on alueella, josta puhui aiemmin. Hautakivet ovat hiukan vinksin vonksin ja tekee alueesta sekaisen näköisen. Valitettavasti tällä alueella on myös paljon itse hoidettuja hautoja, joka lisää sekavaa yleisilmettä. Ruusu kuvan etuosassa kasvaa rehottaa joka suuntaan.

Kuva 9: Boije:n kiven edessä on hyvin pieni tila kukille ja hautakivi on suuri. Muutoin haudan ympärillä oleva alue ei ole kovinkaan suuri, joten pienet kukat ei välttämättä näytä oudolta. Itse kuitenkin näkisin toisen samankokoisen begonian haudan edessä. Nurmi rajaa haudan hyvin selkeästi.

Kuva 10: Danielsson:n haudan kohdalla kukat ja kohtuu kokoinen kivi näyttävät sopusointuiselta. Muutoin haudan ala on suuri, joka on kyllä rajattu selkeästi kuvan ottosuunnasta. Takana saattaa olla toinen hauta ja vieressä oleva hauta olisi korjaamisen tarpeessa.

Kuva 11: Hiidenkartanon sukuhaudalla on komea musta kivi ja vaaleanpunainen näyttää mukavalta sitä vasten. Näyttää, että keskelle on istutettu pelargoneja. Sivuilla on molemmin puolin pallotuijat. Tähän asti aivan kaunis. Sitten tuonne kiven viereen on ängetty joitakin pitkiä huiskuja, jotka voisivat olla sirokesäkynttilää. Nurmi on istutettu kiven ympärille ja koristaa sitä äärimmäisen hyvin. 

Kuva 12: Paturin hauta on äärimäisen harmonin kokonaisuus. Pensasaita kiertää kauniisti haudan ympärillä ja nurmi peittää kaikki haudat. Kirkon istuttamat punaiset begoniat koristavat kaikkia hautoja.

Kuva 13: Lundellin haudan takana oleva pensasaita on harva. Toisealta hautakiven vieressä olevat saniaiset eivät ole yhtenäisiä pensasaidan kanssa sekä saniaiset ovat liian lähellä hautakiveä.

Kuva 14: Myllyn hautakivi on matala ja siksi kirkon istuttamat begoniat ovat oikean korkuisia kiveen nähden. Värimaailma on hiukan riitelevä; punaiset kukat ja punainen kivi. Nurmi kasvaa kauniisti hautakiven ympärillä.

Kuva 15: Erikoinen kivi ei kaipaa muuta kasvillisuutta ympärilleen. Kauniit kirkon istuttamat kukat ja nurmi. Kaunis yksinkertainen vaikutelma.

Kuva 16: Waldenin sukuhaudasta tulee valitettavasti pitkän omaisen sängyn vaikutelma. Hyvin pelkistetty; ikäänkuin haudassa lepäävät olisi eritelty toisistaan. Begoniat ovat myös erillään toisistaan eikä värikkyys pääse oikeuksiinsa tällä tavoin.