Hautaosasto 8

                                             Kuva 1

Kuva 1: Hautausmaan osastot 8-9 sijoittuvat ruumissuojan läheisyyteen. Hautaosasto 9 on aivan ruumissuojan takana ja 8 sen vieressä. Lähimpänä puuna näkyy koivu ja sen takana rajaa angervoaidanne. Taka-alalla aidanteen edessä ruotsinpihlaja sekä siperianpihta. Tässä kuvassa näkyy myös omia istutuksia; 2 pientä pallotuijaa ( alla tarkempi kuva), ruusuja sekä edessä vasemmalla iso kuunlilja. Ei aivan niin yhtenäinen kuin edellinen hautaosasto.

Kuva 2

Kuva 2:Kaksi pientä pallotuijaa näyttää oikein mukavalta kiven edessä, mutta keskelle istutettu verenpisara on kärsinyt ja selkeästi ei viihdy mihin se on istutettu. Muutenkin vaikutelma on hyvin ahdas.

Kuva 3

Kuva 3: Muistelupaikan kyltin alla kuvan reunassa näkyy tuiviota. Lampunvartta on mukavasti käytetty kylttinä eli kaksi asiaa yhdistetty hienosti. Takana olevaa nuorta ruotsinpihlajaa yritetään suoristaa. 

Alueelle tultaessa ensimmäinen istutettu pensas on rinneangervo ja sitä seuraa helmiorapihlaja. Muistelupaikalta lähtiessä nämä ovat vastakkaisessa järjestyksessä. Alueelta löytyy myös sinikuusamia ja seppelvarpuja.

                                      Kuva 4

Kuva 4: Marian-patsas nousee kasvillisuuden keskeltä kuin merestä ikään. Luonnonkiviaita on hieno  rajaaja alueelle. Kääpiövuorimännyt istuinten takana on oikean kokoisia. Myös rinneangervoaita, joka on kasvillisuuden jatkona kuvan vasemmalla puolella on mukavan korkuinen samoin kuin pilarituija Marian-patsaan vasemmalla. Tällä alueella on onnistuttu siirtymään asteittain matalista kasveista korkeimpiin, korkeimmat kasvit taaimpana, mikäli istuskelee muistelupaikalla ja katselee maisemaa tältä puolelta. Mielestäni kirkko olisi voinut käyttää koko yläportaan yhtenäisille kesäkukille matalammissa ruukuissa, jotta tuiviot ruuukkujen takana eivät peity aivan totaalisesti.

Kuva 5

Kuva 5: Maria-veistos

Vuonna 2005 hankittu, kuvanveistäjä Anne-Elina Alhon veistämä pronssinen Maria-veistos sijaitsee hautausmaan muistelupaikalla, Marian lehdossa. Viitta kuvastaa suojaa ja turvaa ja sen alta kajastava valo toivoa. Huivi levittäytyy auringon säteiksi, viitaten taivaaseen. Marian käsi on sydämellä kuvastaen sydäntä ja läheisiä ja oikea käsi suojelee. Liuskekivet ja hiekka patsaan juurella kuvaavat ihmisiä, eläviä ja kuolleita.
Muistolehto sijaitsee Maria-veistoksen välittömässä läheisyydessä. Tuhka haudataan uurnassa tai ilman uurnaa, jolloin voidaan käyttää termiä tuhkan kätkeminen. Hautauksen suorittaa seurakunta, joten tuhkan tarkka sijaintikohta ei tule omaisten tietoon. Vainajan nimeä ei ole mahdollista millään tavalla merkitä alueelle. Tuhkan hautaaminen tehdään sulan maan aikana, eli talviaikaan tuhkattujen vainajien tuhka haudataan seuraavana keväänä roudan sulettua. Muistelupaikalla on taso kynttilöille ja maljakkoteline leikkokukkia varten.

Kuva 6

Kuva 6: Kaksi marjakuusta molemmin puolin hautakiveä. Mielestäni hautakivi on liian pieni näihin kahteen kasviin verrattuna. Myös haudalla olevan kuunliljan sijaan,  vihreiden keskellä näyttäisi paremmalta kirkon istuttamat begoniat.

Kuva 7

Kuva 7: Nikolai ja Agnes Thesleff

8-1-22 Nikolai Thesleff, 1891-1959

 - omisti Antrean pitäjässä Kavantsaaren hovin, joka oli Thesleffin suvun hallussa vuodesta 1848

Agnes Thesleff, 1895-1975

- vietti lapsuutensa Latvian Riiassa - oli koulutukseltaan sairaanhoitaja

- tunnettiin erittäin ystävällisenä ja lapsirakkaana ihmisenä

- toimi Martoissa

- oli Tervakosken pikkukirkon kanttori-urkuri 1960-1972

Nikolai Thesleffin isoisä osti hovin Mannerheim-suvulta. Hovista itsenäistyi 24 torppaa ja 12 muuta maatilaa, tämänkin jälkeen tilalle jäi 350 ha peltoa ja 4500 ha metsää. Thesleffit saivat Janakkalasta maatilan entisen Rehakan kartanon maista.

Begoniat näyttävät mukavalta, mutta ruusu niiden keskellä on jokseenkin outo valinta.

Kuva 8

Kuva 8: Nordenswan

8-1-1 Nordenswanien suku omisti Tervakosken, Toivan ja Konttilan kartanot Janakkalassa, Karan kartanon Hausjärvellä, Ahlbackan kartanon Hämeenlinnassa ja Pekolan kartano Hattulassa. Suku aateloitiin 1784.

Ossian Nordenswan,1870-1923

- Konttilan kartanon omistaneen Magnus Nordenswanin poika

- venäjän ja englannin kielten lehtori

Victorine Nordenswan, 1838-1872

- syntyi Toivan kartanossa, Gustaf Georg Nordenswan oli Victorinen isän setä

- Toivan kartanon viimeiset omistajat olivat kolme sisarusta, joista Victorine oli yksi, kartanon osti Tervakoski -yhtiö

- taidemaalari

- opiskeli Tukholmassa, Düsseldorfissa ja Dresdenissä

- maalausten aiheet olivat uskonnollisia ja henkilökuvauksia

- haudattu Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle, jossa Nordenswaneilla on oma hautakappeli. Victorine ei kuitenkaan halunnut tulla haudatuksi pimeään hautakappeliin, vaan hauta on kappelin vieressä. Haudalla ollut vuolukivestä veistetty enkeli rikottiin, jonka jälkeen korjattu enkeli siirrettiin hautakappeliin.

Gustaf Georg Nordenswan,

- sai luvan perustaa Tervakosken paperitehtaan 1818

 - ei ole haudattu Janakkalaan

Georg Nordenswan,

- Gustaf Nordenswanin poika

- jatkoi tehtaan toimintaa, myi sen kauppias Steniukselle 1854

- ei ole haudattu Janakkalaan

Hautakivessä mielenkiintoinen vaakuna vasemalla. Begoniat ja hautakivi mukavasti kooltaan sopusoinnussa. Mielestäni nurmi näyttää aina paremmalta haudan ympärillä kuin santa. Muutoin haudan ympärys rajattu kivillä.

                                                 Kuva 9

Kuva 9: Eino Pietari Henttonen

8-1-3 Eino Henttonen, 1916-1985

- syntyi maanviljelijäperheeseen Antreassa, vanhimpana kuudesta sisaruksesta

- opiskeli sodan jälkeen Turussa rakennusmestariksi

- perusti rakennusliike Talovalmiste Oy:n, 1953-1979

- tärkeimmät rakennuskohteet Janakkalassa: vanha säästöpankin talo Turengissa rautatien ylikäytävän luona, Tervakosken Osuuspankki, Harjurinteen 7 taloa, Majakanmäki Tervakoskella, Kiipulasäätiö, Kalpalinna, Mesikämmen, Suvipuisto, Tapailan 8 taloa ym.

- rakensi 30 eri kunnassa, kaukaisimmat Tammisaari ja Hanko

- jäsenenä; Urheiluseura Jana, Janakkala-seura, Rotaryt

Kuvassa sotaveteraanin hautakivi. Selkeästi tämä on hauta, jota hoidetaan itse. Kuihtuneita kasveja ei ole koskaan mukava nähdä julkisilla paikoilla. Kesäbegoniat taas sopivat kirkon valitsemiin kesäkukkiin.