Hautaosasto 1

Kuva 1
Kuva 1: Hautausmaan hautaosasto 1, joka sijaitsee kirkon pääsisäänkäynnin oikealla puolella. Isot puistolehmukset rajaavat hautaosastoa Janakkalaan menevän tien vierustalla. Kävelyväylän vieressä on myös metsävaahtera. Osaston keskelle on istutettu pilarituijia, kanadantuijia ja siperianpihtoja. Alueella on paljon puita ja siten se on varjoisa alue. Muutoin rajauksena on käytetty santaisia kävelyväyliä, jotka rajautuu nurmeen. Hoitohaudoille oli kaikille istutettu punaisia begonioita. Hautaosasto 1 on hyvin vanha hauta-alue ja lähes kaikki haudat näyttivät olevan hoitosopimuksen piirissä.

Tunnetut Janakkalan vaikuttajat, jotka lepäävät tässä hautaosastossa




                                                 Kuva 2
Kuva 2: Karl Heikel eli 1815-1885. Hän toimi kirkkoherrana ja hänen vaimonsa oli Emma Fredrika Wallin, joka syntyi vuonna 1824. Suvun nimi muutettiin myöhemmin Heikinheimoksi.

                                                 Kuva 3
Kuva 3: Hyvikkälän Jussila. Kustaa Eerikinpoika Kiipula-Jussila, 1832-1911, ja Kustaa Paturi ottivat käyttöön Janakkalassa ensimmäiset Kustaa Kiipulan hankkimat rauta-aurat. Aura oli Jussilassa vielä sotiin asti, jolloin se piti lahjoittaa johonkin museoon, mutta katosi matkalla.
Johan Kustaa Jussila, 1856-1950
-osallistui kunnalliseen ja seurakunnalliseen toimintaan. Puoliso Olivia Jussila 1859-1946, oli vieraanvarainen emäntä, joka otti kodissaan vastaan Janakkalan ompeluseuran ja muiden yhteisiä asioita edistävien seurojen jäseniä.
Mauno Jussila, 1894-1963
-osallistui moniin kunnan ja seurakunnan toimiin Jussila oli yksi niistä Janakkalan taloista 1800-luvulla, joissa Helsingin yliopiston opiskelijat viettivät joululomiaan.

                                                 Kuva 4
Kuva 4:Karl Gustav Göös,

1837-1917 - Gottlieb Johannes Johnin vävy

 - Jyväskylän seminaarin voimistelun lehtori, perusti toiminimen Weilin&Göös – valtiopäivämies

 - lahjoitti puolisonsa kanssa Hyvikkälän kansakoululle tontin

 Fanny Göös s. John,

 1837-1918 - Karl Gustavin puoliso - isä Irjalan kartanon ensimmäisen John-sukuisen omistajan pojanpoika Gottlieb Johannes John ja äiti Teresia Cygnaeus

- opiskeli Sveitsissä Pestalozzin oppilaana - toimi 1863-1867Jyväskylän seminaarin johtajattarena

                                                Kuva 5
Kuva 5: Maanviljelijä Kustaa Keskivarin sukuhauta.

Kuva 6

Kuva 6: Maanviljelijä Wilhelm Kiipulan sukuhauta.

                                                   Kuva 7
Kuva 7: Kustaa ja Miina Kiipula

1-4-117 Kustaa Kiipula, 1847-1918

- valtiopäivämies

 - tuli vävyksi Kiipulaan

Miina Kiipula, 1847-1936

- oli “monissa riennoissa mukana”

Kiipulasäätiön testamenttilahjoittajat. Olivat vieraanvaraisia ja demokraattisia. Kaksi poikaa kuoli lapena. Ainoa tytär kuoli aikuisena tuberkuloosiin. Lahjoittivat talon Kultatähkä -säätiölle ja Pyhän Laurin kirkkoon kristallikruunun.

                                                    Kuva 8
Kuva 8: Anders Langenskiöld

1-1-7 Anders Langenskiöld, 1771-1853 - maaherra, ritari, everstiluutnanttti - omisti Hiiden kartanon 1831-1853 - toimi Janakkalan köyhäinhoidon esimiehenä 1836-1853 - hautakivi pystytetty 1853.

                                                Kuva 9
Kuva 9: 1-2-23 Oskar Möller

 1880-1971 - oikeusneuvos - Karl Gustav Göösin vävy

 - puoliso Elsa Göös, 1880-1954.

Kuva 10

Kuva 10: Johan Henrik Munck

 1-1-2 Johan Munck, 1738-1817 - maaherra - hautausmaan vanhin hautakivi - seurakunta lahjoitti hautapaikan, mutta maininnalla “omaiset voivat antaa lahjan köyhille” - omisti Hyvikkälän kartanon 1814-1817

Hautapatsaan pystyttivät Hakoisten Boijet 1825-26, sillä Hyvikkälän kartano oli siirtynyt Hakoisten kartanon omistajille.

Yhteenveto: Pieni hautaosasto kirkon pääoven läheisyydessä. Joukko kunnan vaikuttajia haudattuna tällä alueella, jotka todennäköiseti vaikuttivat myös kirkon toimintaan. Alueella on paljon puustoa etenkin puistolehmuksia ja tuijia. Haudat ovat vanhoja ja mielestäni kivet äärimmäisen kauniita. Jotkut niistä olisi restauroinnin tarpeessa, koska tekstit ovat pahoin vaurioituneet. Suurelle osalle hautoja kirkko oli istuttanut punaiset begoniat.
 Kiipulan hauta on ilmeisesti istutettu Kiipulasäätiön omasta toimesta. Siinä on paljon kaunistakin, kuten vaaleanpunaiset begoniat ja verenpisarat, mutta vaikutelma mielestäni on toispuoleinen. Mikäli kuunliljat kaunistaisivat myös vasemmalla puolella olisi vaikutelma tasapainoinen. 
Sitten taas Munck:n haudalla ei kasva muu kuin huonosti kasvava nurmi. Hoitosopimukset ovat nykyisin 25v., mutta aiemmin haudan on voinut lunastaa jopa ainiaishaudaksi, joten ihmettelen miksi kirkko ei ole istuttanut haudalle mitään, kun se kuitenkin on hyvin näkyvällä paikalla. 
Mielestäni myös Göös hauta on hyvin paljas; pieni punainen begonia valtavan haudan keskellä ja muutoin santa valtaa alaa kuin Saharassa. Tosin tämähän saattaa olla myös omaisten toive, mutta mielestäni 2 muotoon leikattua marjakuusta molemmin puolin hautakiveä ja sitten begoniat hautakiven eteen voisi luoda kauniimman vaikutelman.